Äärest viäre - raumalaista käsityöperinnettä vaalien

- Aito pitsi on arvokas sisustuselementti, joka vaatii arvoisensa ympäristön, Aila Rismala Nyplääjät ry:stä kertoo.

Ailalla, niin kuin yhdistyksen muillakin jäsenillä, on koko elinikänsä mittainen historia Rauman pitsin kanssa.

- Isoäitini lapsuudessa ennen ulkoleikkejä lasten piti nyplätä kyynärän verran pitsiä, sillä pitsin myynti toi lisätuloja moneen perheeseen. Nypläystaito on meillä siirtynyt suvussa, taidon olen oppinut kotoani. Omasta lapsuudestani muistan, että pitsiä oli joka pöydän päällä, Rismala muistelee.

Nyplääjät Ry:n väki on toiminut yhteistyössä Kansalaisopiston kanssa jo noin 70 vuoden ajan. 

- Se on ollut hieno jatkumo, kun ajan saatossa nypläyskurssin oppilaista on tullut kurssin opettajia. Kaikki Nyplääjät Ry:n väkeä, Rismala kertoo. 

- Remontoin tällä hetkellä kotiani. Toivon, että voin hyödyntää pitsiä uuden kotini sisutuksessa, Rismala kertoo.

Rakkaus pitsiin, sen historian vaalimiseen ja perinteen siirtämiseen saa Rismalan lisäksi myös Hannele Vehmaan sekä seitsemän muun naisen toimimaan puodissa sekä myyjänä että nyplääjänä täysin vapaaehtoisesti.

- Kun jäin eläkkeelle, nypläystyyny odotti minua kotona. Teemme tilaustöitä sekä kotona että täällä puodilla, Vehmas kertoo kansallispuvun tykkimyssyn pitsiä nyplätessään.

- Ei pitsin arvosta puhuttu lapsuudessani mitään, se oli osa arkea, Vehmas muistelee.

Pienessä puodissa paljon arvokasta osaamista

Rismala on syystäkin ylpeä Nyplääjät ry:n väen ammattitaidosta.

- Olemme eläneet pitsin parissa niin kauan, että voimme hyvällä omallatunnolla sanoa olevamme alan parhaita asiantuntijoita täällä Raumalla. Nypläämämme pitsi on aina ensiluokkaista, Rismala kertoo.

Puoti Hauenguanon läheisyydessä, Itäkadun ja Kauppakadun risteyksessä on auki maanantaista lauantaihin. Suloinen putiikki houkuttelee myös ulkomaalaisia turisteja tutustumaan Rauman paikallisaarteeseen.

- Välillä tulee esimerkiksi japanilaisia tyttöjä nypläysoppiin. Meillä on tuossa takahuoneessa pieni tyyny valmiina, jos joku puodissa asioiva haluaa kokeilla nypläyksen alkeita, Rismala kertoo.

Näillä kolmella mallilla lähdetään liikkeelle, kun uusi nyplääjä mielii oppia taidon.

Naisia huolettaa pitsin tulevaisuus. Se, että aktiivisia nypläysperinteen vaalijoita ei ole paljon ja se, että kaupunki ei ymmärrä tukea pitsikulttuuria tarpeeksi.

- Kaipaamme kovasti aktiivista ja asialle omistautunutta väkeä toimintaan lisää, Rismala kertoo. 

Pitsiä on nyplätty Raumalla jo 1700-luvun loppupuolella. Nyplääjät Ry on nypläykset tietotaidon tärkeimpiä sanansaattajia. ”’Tommost pitsi’, sanos Rauma flikk, ko hämhäki verko näk.”